Kartioistutus

Toisena kivenistutusharjoituksena teimme kartioistutuksen 8-10 mm pyöreälle viistehiotulle kivelle. Mietin miten kartion saisi naamioitua joksikin muuksi. Olen jo aikaisemmin pohtinut miniatyyrihatun tekemistä hopeasta. Päätin yhdistää nämä kaksi ajatusta ja toteuttaa kartioistutuksen silinteri-teemalla. Kiveksi valikoitui 9 mm violetti ametisti.

Lieriöt juotettuna

Aloitin tekemällä hopealevystä kaksi hiukan erikokoista lieriötä, joita pyöristin alkuun pihdeillä. Lieriöt muotoillaan kartioiksi kahdessa vaiheessa. Ensin ne puristetaan kastikkaraudan kartion malliseen aukkoon heittoprässillä, jolloin toinen pää kapenee. Seuraavaksi kartion sisälle lyödään samanmuotoinen punsseli, jolloin yläreuna avautuu. Hatun lieriä varten muotoilin levyä kaarevaksi.

Kartiot ja levy lieriä varten

Sahasin lierin pyöreäksi ja tein aukon kartiolle. Kartion alaosaan tein kuviointia mikromoottorilla ennen juottamista.

Hatun osat ennen juottamista

Lieriä juottaessa kartion sauma aukesi.

Auennut sauma

En halunnut hatun osiin jälkiä leimaamisesta, joten leimat tulivat lenkkiin. Korjasin saumaa juottaessani lenkkiä kiinni.

Lenkki on vinossa

Lenkki juottui vinoon, mutta en uskaltanut korjata sitä. Pelkkäsin, että kartion sauma aukeaisi taas.

Sauma paikkaamisen jälkeen

Siistin hattua viilaamalla ja filssaamalla ennen kiven sovittamista. Sovituksen tein mikromottorin pyöreillä terillä ja viistekaivertimella.

Ametisti sovitettuna paikalleen

Istuttaminen sujui hyvin. Sain hyvin puleerattua istutuksen reunaa kiiltäväksi kiillotetulla istutuspunsselilla. Istutuksen reunan siistin tasokaivertimella.

Riipus kiillotettuna

Riipuksen kiillottaminen osoittautui äärimmäisen haasteelliseksi. Lierin kaarevuus esti useimpien tavallisten laikkojen käytön lierin ja kartion alaosan kiillottamisessa.

Rivisormus

Kolmas kivenistutusharjoitus on perinteisen rivisormuksen valmistaminen. Sormukseen tulee vähintään kolme kiveä. Suosituskoko on 3 mm kivelle, jolloin rungon leveydeksi tulee 4 mm. Materiaalina jälleen hopea. Valitsin kiviksi viisi tumman pinkkiä synteettistä rubiinia.

Runkoaihio

Rungon valmistus alkoi 6,5 mm paksusta hopeatangosta, joka vedettiin 4x4 mm paksuiseksi vetosiivussa. Valssasin päitä ohuemmiksi ja poikkileikkauksiltaan puolipyöreiksi. Ensimmäisen rungon kanssa tapahtui mitoitusvirhe. Unohdin ottaa huomioon materiaalin paksuuden ja sormuksesta tuli aivan liian pieni. Uudessa rungossa jouduin valssaamaan päitä hiukan liian ohuiksi, jotta jäljellä oleva materiaali riittäisi. Juotossaumakin aukesi pyöristettäessä.

Istutusten paikat merkattuna

Siistin runkoa hiukan. Kivien istutusten tekeminen alkaa neliöiden piirottamisella. Piirrotus aloitetaan keskeltä ja lisätään molemmin puolin kunnes jokaiselle kivelle on paikka merkattuna. Merkkaussahausten jälkeen siistin vielä runkoa istutusten molemmin puolin.

Reiät porattuna

Neliöiden keskelle porataan reiät. Löin leimat sormuksen sisäpuolelle reikien lähelle. Leimat kannattaa lyödä mahdollisimman kauas saumasta. Sauman lähellä olevat leimat voivat kärsiä, jos sormukseen täytyy myöhemmin tehdä koonmuutos.

Kivien paikat valmiina ja sivujen sahaukset

Reikiä suurennetaan pyöreällä mikromoottorin terällä. Ensin tehdään avarrukset kahden millin terällä ja lopullinen kolo kivelle kolmen millin terällä. Kynsien muotoilu aloitetaan sahaamalla viivat rungon molemmille puolille. Alareunaan jää noin millin verran ehjää runkoa. Ylhäältä katsoen sahaus ulotetaan rungon puoleen väliin asti.

Kivien mallailua paikoilleen

Kynnet muodostuvat kun sahausten väli avataan pyöreällä neulaviilalla. Viilaus ulotetaan rungon sivulla yhtä pitkälle kuin sahauksetkin. Rungon keskelle tehdään samanlaiset avauksen kuin sivuille. Päädyt avasin mikromoottorin jyrsinterällä ja keskimmäiset neula- ja saranaviiloilla. Kynsien kulmista viilasin paksuutta pois, jotta istuttaminen sujuisi helpommin. Istutusten ja kynsien välit kiilloitetaan ennen kivien istuttamista.

Kynsien muotoilua

Kivet istutetaan painamalla kynsiä istutuspunsselilla kivien päälle. Aloitin painelemalla käsin ja viimeistelin naputtelemalla punsselia pakotusvasaralla.

Istutuspunsseli jätti kynsiin karkeat jäljet

Istuttamisen jälkeen kynnet muotoillaan ja siistitään neulaviiloilla. Filssipapereita ei voi tässä käyttää, koska se voi naarmuttaa kiviä. Kiillotin istutukset pienillä mikromoottorin terillä.

Sormus valmiina

Istuttaminen tuntui todella haastavalta. Kivien asentoa piti tarkkailla koko istuttamisen ajan, etteivät ne painu vinoon.

Kaiverrus

Vuodenvaihteen jälkeen pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa kaivertamista. Tehtävänä oli kaivertaa viisi 6,5 x 10,5 cm kuparilevyä. Kahdelle ensimmäiselle levylle tulee viivaharjoituksia, yhdelle kuviokaiverrus ja kahdelle levylle tekstiä. Aloitimme kaivertimen teosta. Minulta se ei kuitenkaan luonnistunut, joten opettajamme Tarja Sipponen teki kaivertimeni loppuun.

Hiekalla täytetty kaiverrustyyny, viistekaiverrin ja kuparilevy

Alkukangertelujen jälkeen pääsin kaivertamaan. Ensin levyt kiinnitettiin pakettilakalla puupalikkaan. Alussa tein liian raskasta viivaa. Kaivertaminen myös tuntui vaativan hurjasti voimaa. Jälki näyttikin hiukan kyntämiseltä. Lipsuja tuli vähän ja alku vaikutti sangen lupaavalta. Minusta kaivertaminen oli varsin hauskaa puuhaa.

Ensimmäinen harjoituslevy valmiina

Toisen levyn alussa pääsin jyvälle hiusviivoista ja kaiverrin alkoi kummasti luistamaan kuin vettä vaan. Viisteviivat eivät sitten sujuneetkaan ihan niin hyvin. Teen viisteviivat liian leveiksi ja jälki ei ole siistiä. Tein ylimääräisen harjoittelulevyn välissä treenatakseni kättäni, mutta edelleenkään ne eivät ole sujuvia.

Paksummat viivat olivat hankalia

Kuvakaiverrusta varten saimme opettajalta valmiin kuvion. Tehtävänä oli kaivertaa yksinkertaisempi kahdesta kuviosta. Koristeellisempi miellytti minua enemmän ja kaiversin myös sitä. Kuvakaiverrus tuntui viisteviivojen jälkeen tosi helpolta ja mukavalta.

Kuviokaiverrusharjoituksia

Opettajan suosituksesta kokeilin kuviokaiverrusta myös hopealle. Kaiversin saman koristeellisemman kuvion kirjanmerkiksi. Hopea on huomattavasti miellyttävämpi kaivertaa kuin kupari. Hopealla kaiverrin liukuu paljon helpommin.

Kirjanmerkki hopeasta

Tekstilevyt olivat minusta hankalat jo piirrotusvaiheessa. Kirjaimet kallistuivat eri suuntiin ja välistyksestä ei tullut tasaista. Antikvakursiivi sujui kuitenkin kohtalaisesti.

Antikvakursiivi piirotettuna

Levy kaiverrettuna

Kaunolevyn puolivälin jälkeen kadotin otteen hommasta ja levyn alaosasta ei tullut siistiä.

Kaunolevy piirotettuna

Kaunoteksti kaiverrettuna

Seuraavaksi meillä on sormuskaiverrusta. Kaivertaminen suoralle pinnalle on vaikeaa. Sormuskaiverrus on kuulemma vielä moninkerroin vaikeampaa. Jännityksellä jään odottamaan tulevaa.

Kivenistutus umpisarjaan

Ensimmäisenä kivenistutusharjoituksena teimme umpisarjan pyöröhiotulle kivelle. Kiven sarjan pohjaan tulee tehdä valoaukko, mutta muuten saimme vapaasti toteuttaa omia ideoitamme. Olin ostanut messuilta pieniä pyöröhiottuja kivä. Mallailin kiviä ja päätin tehdä niistä sormuksen. Sormuksen runko tulisi olemaan päältä leveämpi. Sormukseen istuttaisin kolme kiveä: päälle soikean ametistin ja sivuille kaksi pienempää pyöreää sitriiniä.

Maalarinteippimalline sormessa

Tein maalarinteipistä sormuksen mallineen ja sovittelin kiviä sormeeni. Mallineesta sain mitat rungon sahaamista varten.

Maalarinteippimalline avattuna

Opettajamme Hannu Huovisen suosituksesta tein sormuksen suunnittelemaani huomattavasti paksummasta 2mm paksusta hopealevystä. Näin paksulla materiaalilla runkoa sai lyödä aikalailla pyöristysvaiheessa. Varsinkin päälipuolen leveämpi osa oli hankala saada taipumaan nätisti. Piirrotin runkoon keskilinjan ja kivien paikat sarjojen juottamista varten. Päätin viilata rungon lopulliseen muotoonsa vasta juottamisen jälkeen. Näin minulla olisi vielä varaa korjata tilannetta, jos kivien sarjat juottuisivat aavistuksen väärään paikkaan.

Sormuksen runko pyöristyksen jälkeen

Kivien sarjat tein puolen millin paksuisesta hopealevystä. Viilasin sarjojen alaosat sopimaan rungon kaarevuuteen.

Kivet sarjoineen

Juottaminen sujui yllättävän hyvin. Tarkensin sormuksen muotoa viilaamalla. Sahasin ja viilasin sarjoista ylimääräisen korkeuden pois. Porasin reiät valoaukkoja varten. Rungon kaarevuus aiheutti hiukan ongelmia, koska pyöröhiotut kivet tulee istuttaa suoralle pinnalle. Kaarevalla pinnalla kivi lepää hyvin pienen pinta-alan varassa ja voi helposti murtua. Kivi voi myös asettua istutusvaiheessa vinoon. Suoristin sarjojen pohjia erilaisilla mikromoottorin terillä ja muotoilin samalla valoaukkoja.

Sormuksen runko valmiina istutukseen

Mallailin vielä kiviä paikoilleen. Käyttömukavuuden parantamiseksi pyöristin sormuksen sisäpintaa alapuolelta. Päälipinnan jätin suoraksi, jotta sormuksen muoto pysyisi tarkkana.

Kivien mallailua

Istuttamista varten sormus kiinnitettiin istutusmuoviin. Istutusmuovi sulaa kiehuvassa vedessä muovailtavan pehmeäksi ja kovettuu jäähtyessään. Muovin avulla hankalan mallisen sormuksen saa kiinni kaiverruskuulaan. Kaiverruskuula on aputuki, jonka leukojen väliin työstettävän kappaleen saa kiinni. Kuula lepää rengasjalustan päällä ja sitä voi vapaasti kääntää haluttuun työskentelyasentoon. Teräskuulan paino estää sitä liukumasta liian liukkaasti alta pois istuttaessa.

Sarjan ja kiven välissä on vielä hiukan rakoa

Aloitin istuttamisen ametistista. Ametisti on herkkä kivi ja sormuksessa keskeisellä paikalla. Mahdolliset ongelmat sen istuttamisessa oli parasta kohdata ensimmäisenä. Isosta sulkeumasta huolimatta kivi pysyi ehjänä. Istutin seuraavaksi pienet sivukivet. Istuttaminen etenee vaiheittain. Ensin painetaan istutuspunsselilla sarja kiinni kiveen neljästä kohdasta ristikkäin painaen.

Ensimmäiset neljä kohtaa painettuna

Seuraavaksi painetaan näiden neljän kohdan välistä ristikkäin. Sarjan sauma olisi hyvä mallata niin, että se ei osu ensimmäisten kahdeksan painalluksen kohdalle.

Tässä vaiheessa istutus muistuttaa karjalanpiirakkaa

Tämän jälkeen sarja siloitellaan kiveen kiinni. Viimeisenä painellaan sarjan yläreuna tiiviisti kiveä vasten. Istutus on valmis kun kivi ei heilu eikä pyöri. Sivukivien istutus  ei tahtonut onnistua. Pari kertaa istutuspunsseli lipsahti jättäen jäjet kiveen.

Sarja alkaa jo olemaan hyvin kiveä vasten

Sormuksen viimeistely osottautui haastavaksi sarjojen välistä ja ympäriltä. Kiillottaessa ametisti alkoi heilumaan, joten jouduin sitä vielä painelemaan. Erilaisten mikromoottorin terien kanssa kiillotus vihdoin kuitenkin onnistui.

Hopeasormus ametistilla ja kahdella sitriinillä

Ontto manttelisormus

Manttelisormus muotoillaan levystä ontoksi. Näin on mahdollista tehdä suuria, mutta kevyitä sormuksia. Lisäväriä tehtävään antaa koriste, joka tulee kiinnittää sormukseen kanteen kierteellä.

Messinkinen proto

Tein messinkilevystä proton, johon harjoittelin onton rungon muotoilua. Protosta sain vertailukohdan sormuksen koon mittaamista varten. Aukon mitoituksessa pitää ottaa huomioon sisäputken viemä tila.

Runko ensimmäisten muokkausten jälkeen

Aloitin sahaamalla 0,8mm paksusta levystä aihion rungoksi. Aihiota pyöritettiin hiukan ennen päiden juottamista. Juottamisen jälkeen muotoilin runkoa vasaroimalla pallopunsselia vasten.

Ratkennut ura

Juotossaumat alkoivat repeämään muotoilun loppuvaiheessa. Saumojen uudelleen juottamista varten opettajamme Hannu Huovila teki saumojen kohdalle kaivertimella urat. Näin juotoksesta tulee kestävämpi ja juote juoksee sinne minne pitääkin. Juottamisen jälkeen pyöristin yläosaa vielä varovasti. Seuraavana oli vuorossa sisäosan viilaaminen pyöreäksi putkea varten. Jouduin viilaamaan aukkoa isommaksi, koska hopea ei ollutkaan venynyt yhtä paljon kuin messinki.

Putken sovitusta sisälle

Sisälle tulevan putken muotoilin 0,8mm paksusta levystä. Pyöristin levyä alustavasti pyöreäksi ja käänsin päät kohdikkain. Juottamisen jälkeen putki pyöristetään sormuspinnan päällä. Päitä viistetään ohuemmiksi, jotta putki menee helpommin rungon sisälle. Putken sauma tulee alpuolelle ja yläpuolelle lyödään leimat mahdollisimman kauas reunasta ennen juottamista.

Kannen levyt juotettuna yhteen

Koristeosan kierteityksen takia kannen tulee olla kierteiden kohdalta vähintään neljä milliä paksu. Koostin kannen kahdesta kahden millin levystä. Rungon korkeus mahdollisti toisen piillottamisen sisälle, joten siitä saatoin tehdä pienemmän.

Manttelisormuksen kolme osaa

Aloitin juottamalla kannen kiinni. Juottamisen jälkeen ylimääräinen sahattiin pois ja kanteen porattiin reikä kierteitystä varten kaksivaiheisesti.

Kannen juotos sisältäpäin

Sisäputken juottaminen osottautui haasteelliseksi ja jouduin paikkaamaan saumaa kerran.

Juottamisen jälkeen päältäpäin

Lämmitettäessä juote juoksi pahan näköisesti rungon päälle.

Alapuolen ruma pinta juotoksen jälkeen

Juottamisen jälkeen sahasin ylimääräisen putken pois. Hioin muotoa paremmaksi ja juotteita pois. Filssasin ja kiillotin normaalisti. Sisäpuolen kiillotus muodostui haastavaksi pienten, mutta syvien naarmujen takia.

Mittalevy neulepuikkojen koon mittaamista varten

Koristeosan tekeminen tuotti paljon päänvaivaa. Ensimmäinen ideani oli tehdä siipimutterilla kiinnitettävä mittauslevy neulepuikoille. Tästä kokonaisuudesta tuli kuitenkin liian iso, joten tein siitä riipuksen. Lopulta päädyin valmistamaan pienen neliönmuotoisen kaarelle lyödyn koristeen. Myöhemmin koristeella voi halutessaan kiinnittää paikalleen esimerkiksi kangaskukkasen. Korostaakseni koristeen kiiltävää pintaa mattasin sormuksen kannan.

Irrotettava koriste mahdollistaa sormuksen ulkonäön muokkaamisen

Kiillotusvaiheessa huomasin, että runko oli miltein kauttaaltaan mustan hopean peitossa. Jouduin filssaamaan rungon uudestaan karkealla filssillä. Olen tyytyväinen, että en hionut saumoja puhki.

Valmis kiillotettu sormus