torstai 8. marraskuuta 2012

Hopeinen sormus niittaamalla

Saimme tehtäväksi suunnitella ja toteuttaa sormuksen, johon tulee vähintään viiden kerroksen niittaus. Kaksi kerroksista tulee olla leimattavaa hopeaa. Tehtävä oli minulle hyvin inspiroiva. Luonnostelin monia erilaisia vaihtoehtoja. Lopulta päätin toteuttaa idean, jota olin mielessäni hautonut muutaman vuoden ajan.

Sormus koostuu kahdesta paksummasta kerroksesta, joiden väliin tulee pienet prikat pitämään niitä erillään. Myös ulkopuolille tulee prikat. Olen jo pitkään halunnut päästä kokeilemaan niittauspunsseleita, joilla niittien kannat muotoutuvat puolipyöreiksi. Sormuksen muodoksi valikoitu lopulta pyöristetty kolmio. Niittaus vaatii tilaa, jotta siitä tulisi tukeva. Sormuksesta muotoutuikin yllättävän jykevä. Levyjen suorat pinnat ja sisäprikat saisivat käytännöllisen mattapinnan. Sormuksen sisä- ja ulkopinta sekä ulommat prikat kiillottaisin kontrastiksi.

3 mm hopealevy ja piirrotettu malline
Materiaaliksi valitsin kolme milliä paksun hopealevyn. Aloitin piirtämällä sormuksen mallin. Mallin mukaan sahasin kaksi palaa, joista sormus lähtisi muotoutumaan. Sahauksen epätarkkuuden vuoksi viilauksesta muodostui aika haasteellinen työvaihe.

Sahatut palat
Liimasin palat pikaliimalla yhteen, jotta niistä tulisi symmetriset. Muotoilin ulkopintaa viilaamalla ja filssaamalla. Sisäpuolta työstin viilalla, mikromoottoriin kiinnitettävällä kumilaikalla ja filssipaperilla. Sisäpinta kiillotettiin myöskin mikromoottorin laikoilla. En ole aivan tyytyväinen muototarkkuuteen. Aikataulu vaati kuitenkin siirtymistä eteeenpäin. Kiillotin ulkopintoja kiillotuskoneella. Leimat sijoitin sormuksen sisäpinnalle toiseen levyistä. Levyt irtosivat leimausvaiheessa toisistaan, joten loppukiillotuksen tein kummallekkin erikseen. Mattasin suorat pinnat karhunkieltä muistuttavalla mattalaikalla.

Palat liimattuna yhteen ja viilattuna muotoon
Ulkopuolelle tulevat pienet ohuemmat prikat leikattiin kiillotetusta levystä prikkaleikkurilla. Leikkuri jätti ulkosyrjät mukavan kiiltäviksi, joten prikoille ei tarvinnut tehdä kuin pientä hienosäätöä porauksen jälkeen. Väliin tulevat paksummat prikat tein sahaamalla. Viilasin prikat suunnilleen muotoonsa ennen poraamista. Poraamisen jälkeen viimeistelin muodon kumilaikan avulla. Pujotin prikat metallilankaan ja annoin niiden rullata vapaasti kumilaikkaa vasten. Samalla prikkojen pintaan tuli haluamani kaltainen mattapinta.

Ohuita prikkoja
Tuin prikat poraamisen ajaksi pieneen jigiin ja alle laitoin ohuen puupalikan. Prikat eivät päässeet pyörimään ja porauksesta tuli siisti. Poraamisen jälkeen kiillotin prikkoja kevyesti mikromoottoriin kiinnitetyllä harjalaikalla.


Poraamisessa käytin pientä jigiä
Niitit valmistin 1,2 mm hopealangasta. Päihin sulatin hiilen päällä pienet pisarat. Pisaroiden  muotoa parantelin vetoraudan ja niittauspunsselin avulla. Pisaran alapinta suoristui ja päälipinnasta tuli sileämpi.

Niittien mallausta
Tein onneksi pari niittauskokeilua ylimääräisillä prikoilla ja niiteillä. Alkuperäisen arvion mukaisella niittausvaralla niittien toiselle puolelle ei muodostunut riittävän isoa puoliympyrää. Pienet niittikannat eivät näyttäneet hyviltä. En myöskään uskonut niiden kestävyyteen.

Sormus ylhäältäpäin
Niittauksesta jäi hiukan jälkiä prikkoihin niitten reunojen kohdille. Jäljet eivät kuitenkaan olleet silmiinpistävät, joten päätin olla yrittämättä niiden siistimistä. Riski jonkun toisen kohdan naarmuuntumiseen muuten valmiissa sormuksessa oli liian korkea.

Valmis sormus
Koostaan huolimatta sormus on mukavan tuntuinen kädessä. Olen tyytyväinen sormuksen ulkonäköön.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti